Levi

Restaurang Seagram

Mokkapalat

Ehdottomasti paras resepti mokkapaloille, ever. Ihanan mehevä ja pehmeä pohja joka ei kuiva vaikka joutuisi pidemmänkin tovin pöydällä seisomaan, mutta ei myöskään kovetu jääkaapissa, täydellinen siis.

Pohja
5dl sokeria
5dl jauhoja
2tl vaniljasokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta

2 1/2dl vettä
200g voita
4rkl kaakaojauhetta

1dl espressoa
2 kananmunaa



Kuivat aineet sekaisin, vesi, rasva ja kaakao keitetään ja lisätään jauhoihin. Kahvia perään ja hyvä sekoitus ja lopuksi munat. Ei siis tarvitse vatkainta vaivata. 200C ja 20min voilá! Kuorrutteeseen pehmennettyä voita, kahvia,kaakaota ja tomusokeria ja koristeeksi vaikka kookoshiutaleita. namnam, kyllä kelpaa.

Hääjuttuja

Kaulintamassaa, mustia sokerimassaruusuja ja helmiä sekä appelsiinikreemiä

Divine Sushi

Hienoa taitoa on ylläpidettävä. Makeja, roll'seja, nigireitä ja sashimia, niin ja tietenkin hyvää viiniä ja sakea.

Etelän hetelmiä

Nyt esittelyvuorossa on niinkin vanhan liiton kääkylä, kuin hedelmäkakku. Tuo jalo kukkahattutätien pitopöydästä löytyvä ällömakea ihme, joka jo itse henkilökohtaisesti toivoin vaipuneen unholaan. No eipä ollut vaipunut. Tähänkin ns. Klassikkoon jouduin leipuriopintojeni varjolla jälleen tutustumaan. Sokerikakkupohja täytettynä greippi-ananashillolla ja kreemillä, vaan kas kun ei sentään kermavaahdolla.
Täytön jälkeen kakku valeltiin samaisella hillolla mitä sisäänkin laitettiin ja hillon päälle aseteltiin nuo etelän hetelmät. Kuumakiille päälle ja krokantit reunoille ja eikun myyntiin.

Hedelmäkakku on kaiken kaikkiaan varsin ylimakea ilmestys, joskin allergiselle kansalle se on vallan mainio. Kakku on helppo tehdä gluteenittomana, maidottomana, pähkinättömänä, suorastaan ilman mitään. Niin, paitsi sokeria..

Sokerikakkupohja mitä tähän kakkuun käytettiin on kyllä ohjeena varsinainen aarre. Vaikkakin henkilökohtaisesti pidän enemmän sienikakkupohjasta koska se antaa enemmän tekijälleen anteeksi.

1kg kananmunia
700g sokeria
700g vehnäjauhoja
Niin yksinkertaista! Ja äärimmäisen helppoa suurentaa ja pienentää sillä normaali kananmuna ilman kuoria painaa n.50g. Ja sikäli kun kansalle halutaan kakkua varata noin 100g/hlö tämä kakku olisi täytteiden kanssa n. 30henkilön kakku.

Ps. Tuo greippi-ananashillo on aivan uskomattoman hyvää pullan täytteenä. Ainakin Jyväskylästä sitä saa toisinaan Valion tehtaanmyymälästä.

Cupcake Hell

Hiihtoloman kunniaksi tehtiin Impun kanssa hyvää ruokaa ja leivottiin. Alkuperäinen idea on Not so humble pie-blogista, mutta koska peri jenkkiläinen maapähkinävoi ei innostanut joten kokeiltiin vähän erilaisia täytteitä. Ja tällaista valmistui:

Pohja:

75g Margariinia

75g Voita

1½dl Sokeria

2Kananmunaa

3½Vehnäjauhoja

2tl Leivinjauhetta 

2rkl Tummaa kaakaojauhetta

1½dl Maitoa/kermaa/kermaviiliä 

Muffinssit kohosivat todella hyvin, joten varsin luotettava ohje. Tähän kokeiluun tasaiset  muffinssit tai cupcaket olisivat parhaita, joten noista joutui hieman leikkomaan hattuja pois. Löysin aivan mahtavia muffinssivuoan korvikkeita, mikäli ei muffinssipeltiä omista: Italian leivosvuoka. Oli huomattavasti tavallista muffinssivuokaa paksumpi ja jämäkämpi joten tuki leivosta erinomaisesti paiston aikana.

Kokeiltiin kahta täytettä, tuorejuusto-nutella ja mascarpone-mango-passion. Ja molemmat toimivat hyvin joskin jälkemmäinen oli paljon ensimmäistä raikkaampi. pursotin täytteen muffinsseille ja laitoin leivoikset noin 30minuutiksi pakkaseen. Suklaakuorrutus on sulatettua tummaa suklaata jota sitten ohensin ruokaöljyllä.

Pretty pink

Punajuuri-kookoskeitto

Eli suhteellisen perus sosekeitto, mutta kypsennettyäni punajuuret vesi vaihtui kookosmaitoon ja lisään heitin pienen tujauksen punaista chiliä ja timjamia. Hyvvee ja nopsaa. Soseuttamisen jälkeen olisi voinut paseerata keiton tiiviin siivilän läpi ja lopputulos olisi ollut suorastaan samettinen. 

Oodi maanantaille

Täydellisesti päin persettä menneen maanantain kunniaksi tarvitsi jotain nopeaa, helppoa ja hyvää. Vuohenjuusto-tomaattipiirakka. Oodi paskalle maanantaille. Olé!

Pohja:
125g voita
3dl vehnäjauhoja
1 kananmuna

Täyte:
1pkt vuohenjuustoa (tuorejuustomainen helpoin ja nopein)
Hyvä nippu timjamia silputtuna
1dl maitoa/kermaviiliä
suolaa, pippuria
3 kananmunaa
n.300g luumutomaatteja

Laiska, tyhmä ja saamaton

Kuinka hienoa olisikaan kertoa, kuinka paljon olen leiponut viimeisten viikkojen aikana. No, en ole. Se vähä mitä koulussa tehdään, on ainoa mikä on päätynyt pellille ja uuniin asti. Hienostorouvain iltakahveillekin pakastealtaasta valmiita toffeeviinereitä. Lazy me.

Lisäideoita Amerikkalaiseen Unelmaan pitäisi alkaa kaivamaan jostain kolosista. Kokeilun arvoisia makuja on nyt:
-Mango-passion
-Mango-vadelma
-Suklaa

Kakun päällinen on kyllä niin imelä, ettei suklaa ehkä ole puhuttavin vaihtoehto. Ja mikäli makuja on kaksi laitetaanko maut samaan kerrokseen vai eri kerroksiin ohuempina moussekerroksina.
Sitten vielä itse moussen toteutukseen, keittääkkö mangopyre itse tuoreesta vai käyttääkö valmista?
Jos olisi aikaa ja tiskikone niin kyllähän sitä kokeilisi. Aika on vielä järjestelykysymys, tiskikone ei...

Välikatsaus.

Koulussa 'opittua' ja tehtyä.

 Praliinipikkuleipä

 Runebergintorttu

 Laskiaispulla

Tuotteiden laatutarkastus

 Appelsiini-Suklaamuffini

Uutta ja vanhaa

Tänään sain vihdoin Amerikkalaisen Unelman täytettyä ja kuorrutettua. Sisään tuli pehmeä vadelmamousse ja päälle kaulintamassa johon en tähän merkkiin ollut kyllä tyytyväinen. Eli jatkossakin aion tilata netistä. Kaulintamassan ja kakun väliin tuli sokerikreemi ja pursotukset samalla kreemillä. Pitänee ensikerralla tehdä vähän maltillisemmin koska nyt tuli humpsautettua liikaa tomusokeria kreemiin ja oli hankalaa pursotettavaa vaikka yritinkin vedellä paikkailla. 

Sitten vähän vanhempaa.

 Tässä kuvaa siitä muovaikuvahasta harjotusmateriaalina. Toimii siis melko hyvin. 

Viime syksynä tein muutaman tilauskakun: ristiäisiin ja syntymäpäiville. 

Ristiäiskakkuun asiakas halusi tiettyjä elementtejä, sinistä, tähtiä ja rusetin sekä pojan nimen kakkuun. Ihan valmiista kakusta en tajunnut edes kuvaa ottaa joten kakun päälle pikeerillä pursotettu nimi ei kuvista näy. 

Valkoisen kaulintamassan värjäsin jauhemaisella sinisellä elintarvikevärillä toimi ihan jees, mutta tasaisempaa jälkeä tulee varmasti geeliväreillä jota en viikon varoajalla kyennyt hankkimaan. Rusetti on kasattu 4osassa, nauhat, ja rusetin keskiosa ovat irrallaan muotoiltuja ja ilmavuutta rusettiin sain tunkemalla foliopötköhä rusetin sisään ja kuivatuksen ajaksi. 

Jälleen käytössä kaulintamassa. Siistiä jälkeä tulee kun malttaa kaulita massan tarpeeksi ohueksi ja ottaa sitä reilusti että menee reunojen yli kunnolla. Muuten kakun sivuun tuppaa jäämään ikäviä skrubuja. 

Kakku lähes valmiina. Tähdet tein sivuun ihan vain piparkakkumuotilla ja muotin tähden leikkasin puoliksi. Oli mielestäni mageemman näkönen noin. Ja kelpasihan se asiakkaallekin. 

Sitten jäljellä vielä syntymäpäiväkakku(tai no kakut) Rakkahalle Vaimolleni <3

Tässä kääkylässä onkin sitten käytetty värjäämiseen elintarvikesprayta, ja toimi kyllä aivan loistavasti. Suklaakakku ja sisällä ranskanpastillimousse muistaakseni. Ja jos joku on siitä varma niin naapurit sillä kun ranskanpastilleja yrittää ajaa rouheeksi sauvasekoittimella lähtee kova ääni, ja tottakai koko toimitus pitää hoitaa keskellä yötä:) Kiitos ja anteeksi.

Ja valmis kakku juuri ennen leikkausta. Koristeena on sokerimassaruusuja, sokerimassa nyrkkirauta ja sokerisia timantteja. Timantit tilasin valmiina ja olivat hillittömän kalliita mutta olivat ne kyllä kauniitakin.

Tuli hännän alla ja häntä tulessa.

Kiirettä pitänyt ja pitää edelleenkin. Uuteen koulurytmiin tottuminen osottautui odotettua vaikeammaksi ja koska koulun jälkeen saa usein kiiruhtaa töihin, on voimat olleet melkoisen loppu. Muutamia projekteja on tullut pyöriteltyä ja suunniteltua. Isoimmat lienevät asioiden dokumentoiti tänne ja hääkakkuprojekti joka kulkekoon nyt sitten tästä eteenpäin nimellä 'Amerikkalainen Unelma'.

Koulu on osoittautunut monella tapaa sellaiseksi mitä en tosiaan osaannut tai halunnut odottaa, hurrrrjasti pelkkää teoriaa ja paikallaan istumista. Ihmiselle, joka on tottunut olemaan pienessä liikkeessä kokoajan 8tuntia pelkästään takamuksensa päällä lepäämistä on ehdottomasti liikaa. Keksin levottomuuteen pienen helpottavan tekijän, joka tosin aiheutti pientä hilpeyttä joskin myös innostusta luokassa: Muovailuvaha! Tuo jalo ainakin 50vuotta vanha keksintö! Muovailuvaha muistuttaa koostumukseltaan suunnattomasti marsipaania, joskaan ei ole läheskään yhtä tahmaavaa ainetta (saatika maistu samalle :D). Mutta marsipaaniruusujen yms. töiden harjoitteluun käy erinomaisesti sillä teollinen muovailuvaha ei kuivu yhtä helposti kuin marsipaani, ei tahmaa ja on miellyttävämpää käsiteltävää, sekä halvemaa. Toimii siis harjoitusmateriana uskomattoman hyvin.

Amerikkalainen Unelma sai tänään ensimmäisen sysäyksen eteenpäin, kun aloin valmistamaan ensimmäistä koevedosta. Kokeilusta tulee pieni n. 18cm halkaisijaltaan oleva sienikakku johon täytteeksi kokeillaan ensimmäistä makuvaihtoehtoa, vadelmamoussea. Päälle ensimmäiseen vedokseen testataan sokerikreemiä ja kaulintamassaa, koska morsian sattuu inhoamaan mantelimassaa. Ja kaulintamassasta pidän itsekin enemmän. Maku on parempi, yleisemmin näkyy löytyvän vaahtokarkin makuista kaulintamassaa, lisäksi massa on mielestäni helpompaa käsitellä, elastisempaa ja antaa enemmän anteeksi kreemin epätasaisuudelle kuin mantelimassa. Mantelimassaa en olekaan hetkeen enää käyttänytkään, mutta isohkona erona lienee myös tuo että mantelimassa kerää helpommin kosteutta kakun pintaan kuin kaulintamassa. Tämä siis omasta kokemuksesta. Liekö keittiöni olosuhteet vain huonot mantelimassalle?

Kiukkuiset vaimot

Sen verran itsetuntemusta allekirjoittaneeltakin löytyy, että olen tiiviisti huomannut väsymyksen kiukun ja palavan riidanhalun olevan läsnä ensimäisellä kouluviikolla. Aamuheräämiset on kaukana rutiinista ja tietyt byrokraattiset seikat varsinkin koulussa ovat ihan käsittämättömiä.
Hyvä esimerkki tästä on että ulkomaille tietotaidon kartuttamiseen kannustetaan, mutta sitten kuitenkin kumotaan koska et voi suorittaa näyttöjä siellä, tai oikeastaan missään yli 100km päässä koulusta.Syy tähän on se, että koulun yhteyshenkilön pitää valvoa näyttö olemalla läsnä koko näytön ajan. Turhauttavaa, sillä kokkiopintojen aikana saimme hurjan vapauden liikkua Suomessa ja ulkomailla ja jos näyttöä ei ulkomailla jostain syystä voinutkaan suorittaa tehtiin se koululla myöhemmin opintojakson jälkeen. Muualla Suomessa ja maailmassa riitti ainoastaan, että koulun yhteyshenkilö hyväksyi arvosanasi.  Jostain syystä tämäkään ei onnistu enää nykyään. Onko meitä viilattu linssiin ja sen läpi?

Iltapäivisin riidanhalu on jostain syystä ihan uskomaton. Liekö syynä se, että olet 'velvoitettu' olemaan 8h päivässä vieraiden ihmisten seurassa ja väkisin mukava. Melkoisen raskasta sekin.

Back to school part1

Eli ensimmäinen koulupäivä takana. Ennakko-odotukset pitivät melko pitkälti paikkansa, joskin luokan keski-ikä oli hieman odottamaani matalampi. Ammatilliseen osuuteen ei juurikaan tutustuttu, paitsi kiertämällä leipomoissa ja myymälässä. Ensimmäinen viikko(ehkä jopa toinenkin) on pelkkiä orientoivia opintoja, eli teoriaa siitä mitä koulussa teet. Itselleni pelkkä päivä olisi riittänyt, asiat mitä kerrottiin olivat täsmälleen samat mitä 2vuotta sitten Priimuksessa käsiteltiin vähintään yhtä pitkän kaavan mukaan.

Mitä jatko tuo, näkee sitten seuraavan viikon aikana jos vaikka vihdoin päästäisiin asiaan.

Lazy Friday

Uskomaton perjantaivapaa. Tai päivä sinällään oli ihan uskottava, se että oli ylipäätään vapaapäivä oli kummallista. Tarpeeseen se silti tuli. Hyvä vapaapäivä koostui tälläkertaa hyvästä seurasta, pienestä nostalgian häivähdyksestä ja hyvästä ruoasta. Ja kyllä olen tietoinen siitä että on loppiainen, mutta ravintola-alalla ei paljoa katsella onko arki vai pyhä kun siellä töissä ollaan.

H:n kanssa tuli touhuiltua perinteisen juoruilun lisäksi jotain niinkin nostalgista kuin lautapelin pelaamista. Vanha kunnon Muuttuva labyrintti osoittautui yllättävänkin haastavaksi, ilmeisesti hahmotuskyky hieman ruosteessa. Pitäisi ehkä ruveta ratkomaan jotain älypelejä.
Vapaapäivä on koostunut myös epämääräisestä photoshoppailusta ja piirtämisestä. Myös blogin ulkoasu sai pientä piristystä.

Ah, pitää vielä lisätä tännekin, lähinnä siksi etten itse unohda tämän olemassaoloa: http://notsohumblepie.blogspot.com/

Ehkä täydellisintä ruokapornoa pitkästä aikaa! Tästä ei voinut kuin tykätä. Sai itsekin pientä kipinää alkaa askarrella taas leipomuksien parissa. Viimeistään koulussa sitten kuitenkin.

Kahvikuppiinkin voi hukkua...

...Ainakin ajatuksen tasolla.  Jotenkin on vaan sellainen hetki, ettei saa itsestään mitään irti. Töihin meno on pakollinen paha ja onneksi siitä ei voi joustaa, koska muuten jäisi sekin tekemättä. Ja tänään se kahvikin on pahaa mihin yrittää ajatuksineen hukkua, laiska kun ei saanut aikaiseksi ostaa maitoa.

Rahojen sijainti on edelleen Heinola, joten hankinnat on edelleen tekemättä ja se jos mikä pistää ihmisen päätä kiristämään. Kaikki jää siis jälleen kerran viime tippaan ja riski unohtaa jotain senkun kasvaa. Onneksi muistin ajoissa, että koulua varten tarvitsee voimassa olevan salmonella(ttomuus) todistuksen, joskin senkin uusiminen oli kohtuuttoman vaikeaa julkisen terveydenhuollon nihkeyden vuoksi. Pieni muistutus tädeille siellä infoissa: Tekin olette asiakaspalvelijoita, joten otetaampa suosiolla se käpy pois sieltä hanurista.
No onneksi asia sitten kuitenkin alku-, väli-, ja loppukankeuden jälkeen hoitui.

Nyt aion jatkaa kahvikuppiin hukkumista, ennen siirtymistä takaisin patojen ääreen työmaalle. Kyllä se taas tästä, ehkä.

Tyylillä ja taidolla tammikuuhun

Nyt ei voi todeta kuin että huh huh, sen verran mönkään meni vuoden aloitus. Uusi vuosi otettiin kyllä vastaan railakkaasti ja iloisesti ystävien ja perheen kanssa, vastoinkäymiset alkoivat vasta aamulla 1.1 kun minun piti päästä kotipaikkakunnalta 100km päähän töihin. Sattuman kaupalla kyyti löytyi ja kuskikuntoisen puuttuessa ajoin itse ja töihin kerettiin ajoissa. Työpaikalta illalla lähtiessä kaivelin lompakkoa ja pussukkaa ei vain löytynyt. Lohduttauduin ajatukseen, että repussa se varmaan, tarkistan kotona. No eipä ollut repussa ei. Melkoisen soitteluringin jälkeen lompakko löytyi... Heinolasta.

Väsymyksen ja nälän riivaamana löysin itseni istumassa kotona raivostuneena, ruuattomana ja rahattomana. Hienosti hoidettu.

Onneksi jälleen kerran saattoi luottaa ystäviin ja sopuisa summa rahaa sekä ruokaa ilmestyi luokseni sympaattisen Tipin tuomana.

Käsittämätöntä miten kädettömäksi sitä itsensä tuntee kun ei ole henkkareita, rahaa, kortteja, verkkopankin avainlukulistaa, ei mitään. Varsinkin minä joka sullon lompakkoon kaiken normaalin lisäksi miljoonia muita tarpeellisia asioita kuten työvuorolistan. Ei kun soittelemaan Heinolaan että millon sitä pitikään töihin mennä.

Onneksi lohduttomina hetkinä on Rafael jota voi paijata. Ei niin hölmön otuksen kanssa kauaa ole masentunut.

Mamman rakas pikku riiviö <3

Uuden vuoden valvojaiset

Joulusta on hädin tuskin toivuttu ja silti arki teki paluun. Tapsan tansseja ei edes keretty harkita. Nyt alkoi uuden vuoden valvojaiset. Jäljellä on suunnilleen tuhat asiaa jotka pitäisi hoitaa ennen tammikuuta, tai ainakin ennen 10päivää. Tuo maaginen päivämäärä tuo  mukanaan uudestaan opiskelun.

Itse opiskelua odotan mielenkiinnolla, sillä kondiittorin työhön kuuluva näpertely on hyvin monella tasolla erittäinkin rentouttavaa. Mutta vähintään yhtä innolla (tai kauhulla) odotan miten työn ja opiskelun sovittaminen toimii yhteen. Vakituinen työ tuo mukana suhteellisen tasapainoisen henkilökohtaisen ekonomian, mutta myös ongelmia varsinkin harjoitteluiden kanssa.

Rahasta päästäänkin sitten välttämättömään kuluttamiseen jonka opiskelu tuo mukanaan. Hankintalistalla olisi leipurin vaatetuksen ja uusien turvakenkien lisäksi mukana kulkeva tietokone tai tablet. Iskin silmäni erityisesti vasta tammikuussa Suomen markkinoilla julkaistavaan Asus transformers primeen. Siitä en tiedä tarvitsenko välttämättä moista, mutta haluan. Joululahjaksi saatu Canon ixus tuli myös tarpeeseen, sillä haluan ehdottomasti seurata ja dokumentoida opiskeluani. Digijärkkäri kirjahyllystä jo löytyisi, mutta moinen on turhan kallis ja kookas laite leivontasaliin. Digipokkari siis mukavuussyistä.

Home sweet home

Kaksi vuotta erinäisissä soluissa asuneelle mukavan yksiön löytyminen on pieni henkilökohtainen unelma. Asunnon kun pitäisi olla hyvällä paikalla, sopivan kokoinen, hyvässä kunnossa ja vielä halpa, mikä useimmissa tapauksissa on mahdoton yhtälö. Itse kuitenkin löysin sen, mahtavan asunnon vain ja ainoastaan minulle.

Tästä on nyt aikaa noin puoli vuotta ja vihdoin panostus alkaa olla päätöksessä, asunto on muuttunut kodiksi. 

Pieni yksiöni ei ole enää vain paikka missä nukkua ja leväyttää tavarat, siitä on  tullut koti. Myönnän olevani hieman turhamainen, ainakin sisustuksen suhteen, siksi jo ennen muuttoa asunto sai uuden maalikerroksen aina kattoa myöten. Pelkät valkoiset seinät eivät innostaneet, joten vuokraisännän luvalla yksi seinä sai ylleen tumman violetin kaavun. Pitkään asunnossa pyöri erinäisiä eri paria olevia huonekaluja, jotka täyttivät kyllä tehtävänsä mutta niitä ei voinut millään tapaa kutsua sisustukseksi. Joten kun varallisuus antoi periksi sisustettiin koko asunto uudelleen. Ainakin toistaiseksi olen tyytyväinen, paikka tuntuu omalle ja ennen kaikkea kodille.